
![]() |
Pietari sijaitsee Nevan rannalla vain n. 400 km:n päässä Helsingistä. Läheisestä sijainnista huolimatta Pietari on monelle suomalaiselle vieras kaupunki, eivätkä monet tiedä, minkälaisia historiallisia aarteita sieltä löytyy. Senpä vuoksi haluammekin palata ajassa taaksepäin ja katsoa, mitä sellaiset valtionjohtajat kuin Pietari Suuri ja Katariina Suuri saivat aikaan Pietarissa. Heidän ansiostaanhan Pietari sai useita upeita rakennuksia ja kulttuuri - erityisesti musiikin saralla - kukoisti.
Huomion arvioista on, että suuri joukko suomalaisia oli toteuttamassa niin Pietari Suuren kuin Katariina Suurenkin rakennushankkeita, esim. Iisakin kirkon 116 pilarin graniittikivet on tuotu Suomesta. Tarkkaan ottaen suomalaiset olivat Pietarissa jo ennen kuin pietarilaiset itse. Nevan suistossa asui jo Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla tuhansia alueelle siirtyneitä tsuhnia, maalaistolloja, kuten suomalaisia ystävällisesti kutsuttiin. 1700-luvun puolivälissä Pietari oli väkimäärältään kolmanneksi suurin suomalaiskaupunki Turun ja Tukholman jälkeen. Enimmillään suomalaisia oli Pietarissa 27 000 autonomian ajalla.
Pietari Suuri (1672-1725) oli mahtava mies, jonka haaveena oli muuttaa Venäjä länsimaiseksi sivistysvaltioksi. Siihen hän pyrki mm. kieltämällä venäläismallisen pitkän parran muilta kuin munkeilta ja papeilta. Kulttuurin ja historian ystävänä hän halusi juurruttaa oman innostuksensa kulttuuriin myös maanmiehiinsä. Pietari Suuri valtasi Pietarin alueen Ruotsilta ja antoi 16.5.1703 käskyn, että paikalle on rakennettava kaupunki, joka hämmentäisi eurooppalaiset. Hän määräsi, että kaupungin perustukset on rakennettava kivestä ja tiilestä, ja lisäksi tarkoituksena oli rakentaa maalle uusi, länsimainen kaupunki, jonka tehtävänä oli olla "ikkuna Eurooppaan". Poltavan taistelun (28.6.1709) jälkeen Pietari Suuri totesi: "Nyt vasta ovat, Jumalan avulla, Pietarin kaupungin perustukset lujasti paikoillaan."
Upeat karamellien väriset palatsit ja patsaat ovat tunnusomaisia Pietarille. On kuitenkin yksi palatsi ylitse muiden, nimittäin Pietarhovi, Peterhof. Se perustettiin 1711 ja sen tunnistaa upeista kullatuista suihkulähteitä reunustavista patsaista, joita on kaikkiaan 150. Palatsin molemmille puolille aukeaa versaillemaiset labyrinttipuistot (Pietari Suuri käytti Ranskan Ludvig XIV:n kesäpalatsia Versaillesia esikuvana), joiden keskellä ainutlaatuiset, ilman pumppuja toimivat suihkulähteet luovat vesinäytelmää. Alas tuleva vesi valuu Merikanaalia pitkin Suomenlahteen. Peterhof on palvellut 200 vuotta monarkkien kesäasuntona, mutta nykyään siellä vietetään juhlia ja järjestetään vastaanottoja. Siellä on myös huomattava kokoelma 1700- ja 1800-luvun taidetta. Täällä tsaarien kelpasi kuunnella veden soljuntaa sekä kamariorkestereiden soitantaa kauniissa ympäristössä.
Pietaria kutsutaan myös Pohjolan Venetsiaksi. Pietari on nimittäin rakennettu 42 saarelle ja siellä on 65 jokea ja kanavaa ja yli 350 siltaa. Osa niistä on nostosiltoja, jotka laivaliikenteen sujuvuuden vuoksi nostetaan illalla ylös ja lasketaan aamukuudelta alas. Kaupunkia rakennettaessa Pietariin kutsuttiin arkkitehtejä Euroopasta. Kaupunkia rakennettiin italialaiseen empiretyyliin ja se sai hyvin eurooppalaisen ilmeen loisteliaine palatseineen ja mahtipontisine kirkkoineen. Pitkään Pietarissa kuultiin työmailta kantautuva verkkainen työn rytmi, jonka muodostivat kiveä ja nauloja hakkaavat työmiehet.
Vuonna 1761 Katariina II, joka oli saksalainen prinsessa, kaappasi 1762 vallan mieheltään Pietari III:lta. Katariinasta tuli yksi Venäjän merkittävimmistä hallitsijoista. Maa laajeni ja Pietari kaunistui: hänen aikanaan rakennettiin mm. Vanha Eremitaasi laajojen taidekokoelmien säilytyspaikaksi ja Marmoripalatsi kreivi Orloville. Katariina Suuren hovi oli erittäin loistelias ja ylellinen. Hänen aikanaan järjestettiin mahtavia tanssiaisia, jossa hoviväki pääsi esittelemään upeita ja jopa dramaattisia asujaan sekä tanssimaan Euroopan hoveissa opittuja tansseja. Katariina Suuri kuoli 1796.
Taiteella on ollut suuri merkitys Pietarin historiassa. Venäjän tärkeimmät taiteilijat ovat aina olleet kirjailijoita, mutta ei suinkaan pidä väheksyä musiikin merkitystäkään. Kirjailijoiden, kuten Pushkinin ja Tolstoin lisäksi Pietarissa kävivät asumassa monet eurooppalaiset taiteilijat, kuten Jean Sibelius. Tunnetuin säveltäjä on tottakai Tshaikovski, jonka oopperat Onegin ja Patarouva edelleenkin kiertävät maailman oopperoita. Tshaikovski sävelsi myös paljon baletille. Sellaiset teokset kuin Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä ovat hänen käsialaansa.
1738 sai Venäjällä alkunsa baletti - ja mistäpä muualta kuin Pietarista (baletin juuret ovat toki Italiassa 1400-luvulta). Ranskalainen Jean Baptiste Lande perusti Pietariin tanssikoulun palatsin palvelijoiden lapsille. 1800-luku oli Pietarissa romanttisen baletin kulta-aikaa. Romanttiselle baletille on tyypillistä sadunomainen juoni keijukaisineen tai henkiolennoiksi taiottuine neitoineen. Vain puhtaus, viattomuus ja uskollinen rakkaus voittavat niissä pahan juonet. 1886 Pietarin baletti muutti Mariinski-teatteriin, mikä on tänäkin päivänä sen koti. 1900-luvun alku oli vielä Venäjällä baletin huippukautta, mutta muutos tuli mm. Ballets Russes -ryhmän tähden Vaslav Nijinskyn myötä, kun tanssin ilmaisukieleen alettiin vaatia suurempaa vapautta.
Moni asia Pietarissa muuttui maailmanpolitiikan ja vallankumouksen myötä, niin myös kaupungin nimi, ensin Petrogradiksi (1914) ja sen jälkeen Leningradiksi (1924). Elettiin sosialismin punaista aikaa, jolloin soi "Suuri ja mahtava Neuvostoliitto" sekä vallankumouslaulut. Leningrad-nimi vaihtui takaisin Pietariksi vuonna 1991.
Pietarin perustamisella on ollut historialliset vaikutuksensa myös Suomeen ja nimenomaan Helsinkiin. Kun Pietari Suuri oli valloittanut Ruotsilta Suomenlahden pohjukan ja perustanut sinne merkittävän kaupungin, järkytti se koko pohjoisen Itämeren valtatasapainoa. Ruotsi tunsi asemansa uhatuksi ja ryhtyi vastatoimiin. Päätettiin perustaa linnoitus vartioimaan liikennettä Suomenlahdella. Sopivaksi paikaksi katsottiin pieni saarirykelmä pienen ja varsin riutuvan Helsingfors-nimisen kalastajakaupungin edustalla.
Sveaborgin (Viaporin, Suomenlinnan) rakentaminen aloitettiin 1700-luvun puolivälissä. Mittava hanke moninkertaisti Helsingin silloisen asukasmäärän. 1700-lopulla Viaporissa oli asukkaita enemmän kuin muualla Helsingissä, ja linnoituksesta oli kehittynyt sotilaallisen voiman lisäksi myös koko Suomen korkeakulttuurin ja henkisen elämän keskus ja ensimmäistä kertaa Suomen historiassa silloinen pääkaupunki Turku jäi kakkoseksi. Kauppa kukoisti ja väkeä riitti, ja Viaporin tanssiaiset keräsivät koko maan ylimystön Helsinkiin - sinne kannatti matkustaa vähän kauempaakin. Näin ollen, kun Venäjä Suomen sodassa (1808-1809) sai Suomen itselleen ja Aleksanteri I halusi siirtää maan pääkaupungin pois "Tukholman esikaupungista" Turusta, oli Helsinki varsin luonnollinen valinta (1812). Niinpä tänä vuonna 453-vuotias Helsinki saa kiittää 300-vuotiasta Pietaria nykyisestä asemastaan.
Nyt eletään juhlan aikaa! Pietari viettää komeasti synttäreitään eikä sitä ole voinut olla huomaamatta, sillä niin laajasti asia on huomioitu mediassa. Siinä vaiheessa kun me Espalla toteutamme oman Pietari-kulkueemme, on pääjuhlat Pietarissa jo vietetty suomalaisten sambaajienkin osallistuessa suureen kulkueeseen Nevski Prospektilla. Pietarin pienoismallissa Helsingissä on nyt siis mahdollisuus nähdä pala Pietaria sekä yhtyä juhlintaan!