KARNEVAALIT 1993

Kalevalan Aika, Legendaa ja Taikaa

Samba-enredon sanat

Voiko olla suomalaisempaa aihetta kuin Kalevala? Jokaisella suomalaisella on mielikuva Kalevalasta, jokaisella omansa, positiivinen tai negatiivinen, ketään se ei jätä kylmäksi. Mutta mikä on Kalevala - tai laajemmin, mitä ovat kalevalaiset runot, mistä ne kertovat ja mitä ne tarkottavat, ja millainen on ollut se aikakausi, joka nuo sunot synnytti? Ja miksi ihmeessa se on erinomainen aihe sambakulkueelle?

Kun Papagaio valitsi itselleen aihetta, se ei halunnut päästää itseään liian helpolla. Miten ihmeessä pölyisestä kansakoulun pakkopullasta saa aikaan karnevaalikulkueen? Kun aiheeseen paneuduttiin perusteellisemmin, kääntyi ongelma päälaelleen: Kalevala on rikasta ja runsasta, suorastaan rönsyilevää runoutta, kielikuvissaan ylivertaista, miten tuon kaiken saa mahtumaan yhteen kulkueeseen? Lönnrot tarvitsi ilmaisuunsa 50 runoa, 22 795 säettä, meillä on vain yksi laulu! Yksi asia oli kuitenkin varma: haluamme tehdä sen!

KULKUEJÄRJESTYS:

Prologi: Kalevalan Aika

1.	Comissão de Frente: Runonlaulajat

Runonlaulajat eli tietäjät, kalevalaisen runouden luojat. Runot sisälsivät tarinoita vanhoista ajoista, käytännön elämänohjeita sekä myyttistä tietoa maailman synnystä ja rakenteesta.
Kulkueen ensimmäisinä runonlaulajat, Kalevalan varsinaiset tekijät, tervehtivät yleisöä ja esittelevät koulumme kulkueen.

2.	Alegoriavaunu: Ukon kirves

Ensimmäisessä vaunussa koulumme tunnuseläin papukaija tuo kadulle Ukon kirveen.
Ukon kirves on nimensä mukaan Ukon, taivaanjumalan kirves, jolla hän iskee salmoita eli ukonnuolia maahan.
Ukon kirves on myös muinaisuskon symboli ja avain kalevalaiseen maailmaan.

ENSIMMÄINEN OSA:MAAILMAN LUOMINEN - VÄINÄMÖINEN JA ILMARINEN

3.	Osasto: Maailman synty

Maailma on syntynyt n. Eineisten emän alkumerestä. Varsinainen luomistyö lähti käyntiin, kun Väinämöinen putosi yhdeksän meren läpi kymmenenteen ja jäi mereen ajelehtimaan. Väinämöisen polvi nousi merestä, sotka muni munansa polven päälle ja munat putosivat mereen ja murtuivat; näin maa alkoi nousta merestä.
Elias Lönnrot korvasi alkuperäisen Väinämöisen Ilmatar-luonnottarella, jonka tuuli "panee paksuksi". Synnytyksen, luomisen, tuskaa on kuvattu runossa hienosti.
Tyhjyyden tiivistymistä Olevaikseksi kuvataan osastossamme Tuulen ja Veden tanssilla.

4.	Alegoriavaunu: Väinämöinen, Maailman Luoja

Väinämöisen voi mieltää kolmella tasolla:

a)	alkuolento, joka muuntui maaailman suhdejärjestelmäksi ja maailmankaikkeuden raaka-aineeksi.
b)	Hengen ja elämän ylläpitäjä sekä kaikkien tietäjien ja velhojen voimanlähde, suurin tietäjä, Tietäjä Iän ikuinen.
c)	Ihmismielen syvin kokemusalue, joka sisäisenä äänenä ilmoittaa jumalten tahdon.

Lisäksi konkreettisessa mielessä ja puhtaasti suomalaista alkuperää olevana ilmiönä Väinämöinen on suomaloaisten heimopäällikkö.
Väinämöisen olemus on peräisin Eineisten emän alkumerestä. Vedeomaiset piirteet hän on perinyt myös isältään Ahdilta, medren jumalalta.
Suomalaisten tärkeimpänä jumalolentona Väinämöistä voi verrata afro-brasilialaiseen Oxalá-jumaluuteen, joka on myös maailman luoja ja ihmisen syvimmän henkisen olemuksen haltija.
Väinämöishengen symbolina on pidetty viisisakaraista tähteä. Kuparista tehty vene kuvaa sitä vaskista venettä, jolla Väinämöinen purjethi pois jättäen jäljelle kanteleen.Kanteleleella Väinämöinen soitti "elämän hengen" luomakuntaan.

5.	Lapsiryhmä: Metsä

Metsä on aina ollut ja on vieläkin suomalaisille erittäin tärkeä, tuttu ja turvallinen paikka, jossa jumalainen luomistyö toteutuu kaikessa moninaisuudessaan. Metsät ovat olleet täynnä erilaisia henkiä ja hiisiä, joitka tätä luomistyötä toteuttavat.
Metsissä - kuten lapsissa - on aina ollut suomalaisten tulevaisuus.

6.	Mestre Sala ja Porta-Bandeira

Eivät kuvita enredoa.

7.	Rainha da bateria ja passistat

Eivät varsinaisesti kuvita enredoa.Asujen koristekuviona käytetty käärme kuitenkin symboloi maagisia voimia,

8.	Bateria: Ilmarinen,Sammon takoja

Ilmarinen on suomalaisessa mytologiassa taivaanjumala. Hän on toisen taivaanjumalan Ukon ja Ilmatar-luonnottaren poika. Taivaanjumalana ja toisaalta tulisena seppäjumalana hänet voi mieltää aurinkoon.
Ihmisen sisällä Ilmarisen takomisen voi kuulla sydämen lyönneissä. Ilmarinen takoo sydämeen kätketystä Sammon murusta ihmiseen eheyttä ja kokonaisuutta. Samalla lailla bateria on sambakoulun sydän.
Ilmarisvoimien symbolina on pidetty tulikerää.

TOINEN OSA: TULEN JAKAUTUMINEN JA LEMMINKÄINEN

9.	Osasto: Tulen synty

Tuli on peräisin Ilmariselta, joten siitä päästään hienosti seuraavaan osastoon.
Tuli on ollut pohjoisen ihmisille tärkeä elementti, näin ollen kahta tulen liekkiä, tulen jakautumista, on pidetty maailman synnylle ja muotoutumiselle keskeisenä asiana.

10.	Osasto: Lemminkäisvoimat

Lmminkäinen on kolmas hahmo,kuten Joukahainenkin. Lemminkäinen on alas- ja sisäänpäin vetäytyvän Joukahaisen heijastuksena syntynyt olento, joka pyrkii ylös- ja ulospäin, irti aineesta.
Lemminkäinen on tulinen jumaluus, joka ilmentää itseään luonnossa maasta ulos kasvavina kasvi- ja eläinkuntina Lemminkäisyys liittyy myös suvunjatkamiseen. Sana lempi tarkoittaa rakkauden ohella myös tulta.
Lemminkäinen on ristiriitainen hahmo, sekoitus sankaria ja rettelöitsijää, joka sokaistuu aistien välittämistä vaikutelmista ja kamppailee jatkuvasti tiedostamattomien pyrkimystensä kanssa.

11.	Baianaryhmä: Lemminkäisen Äiti

Lemminkäisen tarinaan liittyy myös ajatus kristuksesta, vapahytajasta joka voittaa kuoleman ja syntyy uudelleen. Kuolema voitetaan äidin, Luonto Äidin, avulla. Tässä voidaan nähdä viittaus uskoon sielunvaelluksesta, toisaalta vertaus siitä, mitten aistien sokaistama ihminen voi kasvaa ja "syntyä uudelleen".

KOLMAS OSA: POHJOLA JA SAMPO

12.	Alegoriavaunu: Pohjolan Tupa

Pohjolan kivimäki on maailman keskusvuori, ns. Maailmanvuori, josta maa on syntynyt. Maailmanvuoren huipulla on maailmanpylvään toinen pää, toinen on auringossa. Pylvästä pitkin Einesten emästä peräisin oleva alku-Sammon energia virtaa maahan.Vuoren huipulla sillä paikalla, missä tuo energia ensimmäisen kerran kohtaa maan,ja näin ollen on puhtaimmillaan, on Pohjolan Tupa.
Pohjolan Tupa ei ole maallinen eikä taivaallinen paikka, vaan siltä väliltä. Pohjolan tuvasta on käynti maan sisään ja Manalaan.Ihmisen fyysinen olemus on syntyuisin sieltä, Maaemon kohdusta. Kuolleiden henget kokoontuvat Pohjolan tupaan suuriin juhliin (vrt.Viikinkien valhallal).
Pohjolan tuvan keskellä kasvaa elämänpuu, Iso Tammi, ja nurkkia vartioivat Neljän Tuulen Luonnottaret. Erään tarinan mukaan ihminen on syntynyt kaadetun Ison Tammen kannosta.
Pohjolan Tupaa symboloi Hannun vaakuna.

13.	Osasto: Pohjolan Väki

Pohjolan väki on niitä henkiolentoja, jotka tekevät yötään maassa ja maan sisässä. Vaikka ne mieletään pahoiksi,ja pimeiksi voimiksi,neo vat silti pohjimmiltaan taivaallista alkuperää.
Kun hyvien taikojen eli valkoisen magian voima on Väinämöisestä peräisin, haetaan pahoihin taikoihin eli mustaan magiaan voimaa Pohjolan väeltä ja Manalasta.
Pohjolan kuningatar on Pohjan Akka, jolle Lönnrot antoi nimen Louhi.
Pohjolan Neito kuvaa täydellistä ihmistä, ihmisen korkeampaa minää, joka on ihmismielen pimeimpien sopukoiden kätköissä.

14.	Alegoriavaunu: Sampo

Ihmiskunnan ja jumalten hyvinvoinnin lähde. Alku-Sammosta on peräisin maailmankaikkeuden ylläpitävä eneria.
Erään 1900-luvun alun norjalaistutkijan mukaan Sampo on ollut noitarumpu. Sampoa eli Kirjokantta takomalla shamaani on saanut yhteyden henkiseen maailmaan. Samanlaisena maagisen yhteyden välineenä voi pitää sambakoulun surdorumpua.
Nykypäivänä tuntuu, että Pohjan Akka yhä vartioi Sampoa ja pitää sitä suljettuna kivimäkeen takomassa maallista mammonaa. Kuka rohkenisi ryöstää Samoon takaisin?